Taas yksi viikonloppu takana. Viikonloppu sujui mukavasti tai lähinnä ihan liian nopeasti. Johtunee lähinnä siitä, että töitä on tällä hetkellä niin paljon, että vaikka en varsinaisesti ylitöitä suostu tekemään (en kuitenkaan saisi kaikkia tehtyä, sillä tällä hetkellä teen käytännössä töitä kahden ihmisen edestä henkilövajauksen takia, mutta palkkaa en tietenkään saa yhtään sen enempää...) niin iltaisin olen yleensä tosi poikki ja lähinnä vain tuijotan televisiosta jotain tai luen tai nukun. (Minulla on siis ollut televisio kokonaista kaksi viikkoa!) Viikonloppuna pitää sitten yrittää saada mahdollisimman paljon aikaiseksi kahdessa päivässä. Toki yritän viikollakin olla aktiivinen ja ainakin nähdä kavereita tai muuta, eli en nyt sentään kaikkia iltoja kotona istu!

Perjantai oli töissä taas ihan tavanomainen kvartaalinlopun perjantai, ei mitään erikoista. Paitsi että sikainfluenssa on tullut meidänkin toimistoomme, ja siivooja oli käynyt aikaisin aamulla desinfioimassa entisen pomoni pöydän - joka ehkä sinänsä tuntuu vähän turhalta, koska ensinnäkin teemme töitä avokonttorissa ja toisekseen entinen pomoni on ollut toimistolla edellisen kerran viikkoa aikaisemmin... Mutta sääntöjä pitää tietysti noudattaa. Näyttää siltä, että tälläkin kertaa selvisin sairastumatta, entinen pomoni istuu takanani ja teemme edelleen paljon töitä yhdessä. Ei tosin olisi kiva sairastaakaan, ei sen puoleen, mutta joku sanoi, että tauti kannattaa hankkia nyt, sillä myöhemmin se saattaa olla pahempi.
Töitten jälkeen kävin kauhealla vauhdilla kotona vaihtamassa vaatteet ja ottamassa vähän palasta ja sitten elokuviin. Tässä kaupungissa näytetään elokuvateattereissa suomalaisia elokuvia ehkä kerran vuodessa tai kahdessa, ja tilaisuus pitää tietysti käyttää hyväksi. Pienen pieni elokuvateatteri oli täynnä, paljon tuttujakin sattui joukkoon, ja saimme viimeiset kolme lippua ystävieni kanssa. Tästä viisastuneena ostimme sitten liput lauantai-illallekin valmiiksi, että varmasti mahdutaan mukaan. Perjantain elokuva oli - no, ihan suomalainen, mutta ihan hyvä. Jatkoimme sitten vielä iltaa käymällä syömässä ja vielä lasillisella vähän isommalla joukolla. Ennen puolta yötä piti sitten lähteä kotiin, kun terassilla rupesi tulemaan vähän kylmä. Vaikka päivällä onkin vielä vähintään 25 astetta lämmintä, niin yöt ovat jo tosi viileitä. Lauantain elokuva oli myös ihan hyvä, mutta koska näytös oli myöhemmin, kuin perjantaina, niin lähdin sitten suoraan kotiin sen jälkeen.

Olen nyt muutenkin katsonut DVD:ltä aika paljon suomalaisia elokuvia. Aikaisemmin en ole ollut kova leffankatsoja, johtuen varmaan siitä, että töitten ja opintojen ohella ei oikein ollut aikaa tai ehkä lähinnä kärsivällisyyttä istua paria tuntia paikallaan. Viime kuukausina olen sitten nauttinut siitä sitäkin enemmän, ja nyt kun on vielä se televisio, ettei tietokoneen ruudulta tarvitse tuijottaa. Jokaisen suomalaisen elokuvan jälkeen huomaan potevani lievää koti-ikävää, jota en ole juurikaan koskaan kauheasti potenut. Ja jokaisen elokuvan jälkeen olen ihan varma, että haluan takaisin Suomeen... Huomaankin katsovani näitä elokuvia asenteella, että haluanko minä tuonne vai en. Elokuvan tarina ja muut tuntuvatkin välillä olevan ihan sivuseikka.

Viikonlopun aikana väsäsin myös taas yhden työpaikkahakemuksenkin. Tällä kertaa taas Suomeen. Pitäkää peukkuja! Täältä olen tähän mennessä hakenut muutamaa paikkaa, ja parista niistä odottelen vielä vastausta, mutta viime aikoina en ole oikein nähnyt mitään kauhean mielenkiintoisia ilmoituksia. Myös Suomesta odottelen vastauksia muutamaan hakemukseen. Tarkoitus on siis hakea sekä täältä että Suomesta niin kauan, että löydän jonkun sellaisen työn, jonka oikeasti haluan ottaa vastaan. Loput päätän sitten sen jälkeen...

Muuten viikonloppu meni rentoutuessa, siivotessa, pyykkiä pestessä... Eli ihan tavallista, vähän tylsääkin arkea tämä ulkosuomalaisenkin elämä. Sanon tämän siksi, koska joskus törmää käsitykseen, että ulkomailla elämä on jotenkin helppoa ja jatkuvaa lomailua. Onhan se tietysti siinä mielessä ymmärrettävä mielikuva, että yleensähän "ulkomailla" käydään juuri lomalla, josta jää sitten mielikuva, että "ulkomaat" on sama asia kuin "loma". Ehkä itselläkin on tällä hetkellä Suomesta vähän samanlainen mielikuva, olenhan viime vuosina käynyt siellä lähinnä vain lomalla. Mutta tottakai yritän ajatella asiaa myös realistisesti, tai siis niin realistisesti, kuin se vain on mahdollista.