Viime viikon lämpöennätys vaihtui kylmään viimaan ja vesisateeseen ja kai jonnekin päin on luvattu luntakin. Jouduin eilen kaivamaan talvitakkini kaapista, eikä sekään oikein tuntunut illalla riittävän... Ei kai se talvi nyt vielä tule?

Olen tämän viikon lomalla ja olen yrittänyt hoitaa rästissä olevia asioita, nähdä kavereita ja levätä. Huomaan kyllä jo nyt, että viikko on ihan liian lyhyt, varsinaisesta lepäämisestä ja rentoutumisesta ei voi kyllä puhua, mutta ainakin olen poissa työpaikalta enkä stressaa sen suhteen ihan niin kovasti.

Maanantaina kävin viimeinkin, pitkästä aikaa kampaajalla, eli ainakin sen verran sallin hemmottelua itselleni. Sitten juoksin postissa ja pankissa, vähän ympäri kaupunkia. Vuokranantajani oli tulossa hakemaan monen kuukauden vuokria ja eihän automaatti sitten antanut mulle niin isoa summaa, eli jouduin etsimään pankin, josta rahat saan. Mun lähellä on aikaisemmin ollut käyttämäni pankin konttori, mutta siihen ovelle päästyäni totesin, että eipä ole enää. Ei auttanut muu kuin hypätä ratikkaan ja etsiä seuraava mahdollinen konttori. Onneksi se oli suhteellisen lähellä, heillä kun ei ole kovin montaa konttoria täällä. Siellä sitten selvisi, että mun olisi pitänyt saada haluamani summa ihan automaatistakin... Kiva. Mutta asia onneksi hoitui.

Eilispäiväksi olin sopinut lounaan vanhan ystäväni kanssa. Joskus mietinkin, että ainakin siitä huomaa, että on tullut aikuiseksi (?) tai en ainakaan ole enää opiskelija, kun "lounaan" sopiminen tapaamiseksi on niin tavallista. Ei opiskeluaikoina juurikaan sovittu lounastapaamisia... Johtuen ehkä siitä, että käytännössä kaikki kaverit oli koko ajan siinä ympärillä, heitä näki jatkuvasti milloin missäkin päin yliopistoa. Nykyään aika menee töissä ja harrastuksissa ja perheen kanssa (siis muilla, ei mulla...) että lounas on hyvä ajankohta käydä läpi kuulumiset. Tämä tapaaminen oli myös hyödyllinen siinä mielessä, että sain vähän lisätietoa eräästä hakemastani työpaikasta ts. kannattaa pysyä paikasta kaukana... Harmi sinänsä, koska itse työ olisi ollut todella mielenkiintoinen. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole ennakkoluuloista jotain paikkaa kohtaan, vaan että on oikeasti parempi olla sekaantumatta siihen, jos ei halua mukaan kaikennäköisiin sotkuihin.

Eilen muuten sain kaksi sähköpostia Suomesta hakemistani työpaikoista, ei tärpännyt tälläkään kertaa. Toisesta paikasta sinänsä se ei ollut edes yllätys, sillä jo hakiessani tiesin, että en välttämättä ole ihan pätevä siihen. Siihen vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa, ja MBA kun ei edelleenkään ole "ylempi", vaikka master onkin. Se kuitenkin on sellainen tutkinto, että riippuu vähän työnantajasta, että minkä verran he sitä arvostavat.

Illalla oltiin vielä ystäväni kanssa kansallisteatterissa katsomassa Mika Myllyahon Paniikin kenraaliharjoituksia. Enpä ole ennen ollut teatterissa katsomassa esitystä säkkituolissa istuen! Mutta istuimme ihan eturivissä, eli näimme siitä todella hyvin. Esitys oli hyvä ja hauska, ja menemme varmaan katsomaan sen myöhemmin uudestaan. Tällä kertaa oli kyse kuitenkin "vain" kenraaliharjoituksista.

Mun asuntoasia on nyt ihan yhtä iso kysymysmerkki, kuin työasia. Maanantaina meillä meni vähän sukset ristiin vuokranantajan kanssa... Ei mitenkään pahasti, eikä mua olla tästä häätämässä (eikä itseasiassa voitaisikaan häätää. Mun virallinen, pysyvä osoite on tässä, ja tän maan lakien mukaan silloin ei voida häätää. Eli voin ihan "laillisesti" vaikka jättää vuokran maksamatta, joutumatta siitä pihalle... En tosin ole aikeissa sitä tehdä.) Sain kuitenkin todeta, että jos lähden Suomeen, niin tuskin suunnitelmani tän kämpän pitämisestä onnistuu. Eli joutunen sitten raahaamaan tavarat mukanani jollain tavalla, tai sitten ne pitää saada täällä säilöön ainakin väliaikaisesti. Sitten taas jos jään tänne, niin mun on kai viimeinkin vaihdettava asuntoa kuitenkin. Joka ikinen talvi sitä mietin, mutta kesän mittaan se aina unohtuu... Tässä kämpässä on niin lahot ikkunat, että ne meinaa tulla sisään, kun tuulee vähänkin kovemmin, niin kuin esimerkiksi nyt. Jouduin taas tiivistelemään niitä kaiken maailman pyyhkeillä jne, ettei ihan kaikki lämpö karkaisi, koska kämpän lämpötila on laskenut ihan yhtä nopeasti sisällä kuin ulkonakin. Mulle luvattiin uudet ikkunat jo viime syksynä, ja tänä kesänä uudestaan, mutta nyt niistä ei taas ollut mitään puhetta... Joutunen laittamaan lämmityksen päälle tänään tai huomenna, etten ihan jäädy, joka onkin sitten asunnon toinen ongelma. Mun vuokranantaja on niin rakastunut noihin ikivanhoihin, rumiin, tilaavieviin sähkösyöppöihin, että aikoi etsiä netistä käytetyn, viime talvena rikkimenneen tilalle. Toinen niistä siis yksinkertaisesti poksahti yhtenä yönä aiheuttaen oikosulun ja sulakkeen palamisen... En ole mikään tekniikan ihmelapsi (enkä minkään muunkaan) mutta en jaksa uskoa, että nämä nykyiset olisivat oikeasti ne kaikista vähiten sähköäkuluttavat, varsinkaan, kun toinen niistä on jo niin heikko, että sen saa vääntää täysille, että lämmittää edes vähän, ja sitä toista en siis ole uskaltanut sen oikosulun jälkeen laittaa päälle. Voinhan tietysti olla väärässäkin, ja ne ovat todella hyvät ja vähän sähköä kuluttavat...

Eli siis taidan joutua etsimään uutta asuntoa joka tapauksessa, vaikka jäisinkin tänne. Se ei tule olemaan helppoa, ja olen vähän harmissani tän kämpän takia, koska tää on niin älyttömän hyvällä paikalla ja tykkään tästä muutenkin. Mutta ehkä on aika mennä eteenpäin joka saralla... Mutta siis ensin on löydettävä se uusi työpaikka, ennenkuin voin tehdä mitään muuta!