Välillä huomaan miettiväni jo, että mitä otan mukaani Suomeen. Kasa sanakirjoja tietysti, ja muutama muukin kirja. Poikkihuilu, muutama elokuva ja CD-levy tietysti. Niin, ja ystävältäni juuri lahjaksi saamani leppäkerttu-mehiläiskuvioinen aamiaissetti. Vilttikin pitää saada mukaan, Suomessahan tulee kylmä. En harrasta koriste-esineitä, mutta pari matkamuistoa reissuiltani pitää saada mukaan ehdottomasti. Niin, ja... Taitaa käydä hullusti. No, kesävaatteet voin jättää tänne joka tapauksessa.

Tarkoituksenani on siis lähteä vain matkalaukkujen kanssa, ja ottaa matkaan vain sen verran tavaraa, mitä lentoyhtiö antaa ilman lisämaksua kuljettaa. Alkuun ainakin pidän tämän asunnon täällä, ainakin niin on tarkoitus, ja jos vuokranantajanikin siihen suostuu. Asunnon pitämiseen on kaksikin syytä. Ensinnäkin haluan pitää vielä ainakin yhden takaportin auki. Jos en Suomessa viihdykään. Ainakin on sitten helpompi tulla takaisin. Toinen syy on täysin käytännöllinen. Muutto on iso ruljanssi aina, jo saman maan tai kaupunginkin sisällä. Maasta toiseen muuttaminen sitten onkin jo ihan oma juttunsa. Sen jo pari kertaa kokeneena, en halua asian kanssa hötkyillä, siis jos en sitten viihdykään. Sitäpaitsi muuttaminen maksaa ihan hirveästi, eikä minulla ole siihen vara millään. Ja pelkän varastonkin vuokraaminen tavaroilleni maksaisi jo paljon. Olen parin ystäväni kanssa jo alustavasti sopinut käytännön järjestelyistä, ja kulutkin saan sillä tavalla pieneksi. Ja ainakin näin alkuun siis jää minulle ja vaikka perheellenikin tänne yhdenlainen lomapaikka, ei tarvitse aina hotellia varata. Ajan myötä sitten näen, että mitä tapahtuu. Toki huomaan jo nyt ajattelevani, että miten tulen tätä asuntoa kaipaamaan ja omia tavaroitani tietty myös. Että oliskohan sittenkin helpompi myydä kaikki kalusteeni pois (niitä ei kannata lähteä Suomeen raahaamaan) ja muuttaa heti kaikki kerralla Suomeen. Luulen kuitenkin päätyväni oikeasti siihen, että jätän tavarani tänne ainakin siihen saakka, että ainakin jollain tavalla asetun aloilleni Suomessa.

Tietysti tämä asia tuo mieleen sitten sen toisen puolen asiasta, eli asunnon löytäminen Suomesta. Pitäisi siis löytää jokin luukku sitten joskus, ja varmaan sitten kannattaisi ottaa kalustettu ja muutenkin varusteltu, varsinkin siis jos tavarani tänne jätän. Tai sitten ensimmäset päivät menevät kirpputoreja ja muita liikkeitä kierrellessä. Ja pääkaupunkiseudun asuntotilanne ja hintataso onkin jo ihan oma juttunsa... Luin juuri jutun suomalaisnuorten asuntotoivomuksista: noin 60 neliön kaksio Helsingin keskustasta ja vuokraa korkeintaan 500 euroa. Kelpaisi kyllä mullekin...

Olen kyllä vähän katsellut netistä vuokra-asuntoja. Tarjontaa kyllä näyttäisi olevan ihan mukavasti, vaikka vuokrat tosiaan on ihan eri luokkaa kuin täällä. Aika monesta asiasta pitänee luopua, ainakin alussa. 

Viikonloppu on mennyt taas ihan mukavasti ja ihan liian nopeasti. Lauantaiaamuna käytiin ystäväni kanssa katsomassa Robert Capan valokuvanäyttely. Museossa oli aika paljon porukkaa, ehkä vähän liikaakin. Samanaikaisesti oli myös kaksi ryhmää, joista toisella oli englanninkielinen opastus ja toisella saksankielinen, joita kuuntelin kumpaakin sieltä täältä. Saksantaitoni on vähän ruosteessa tällä hetkellä, mutta jonkunverran pysyin kyllä kärryillä siinäkin. Nyt on kyllä oikeasti otettava asiaksi ruotsin ja saksan petraaminen, harmittaa kauheasti, kun kumpikin on jäänyt niin vähälle viime vuosina. Viime vuoden keväällä kyllä kävin työpaikan ruotsinkurssilla, mutta yliopiston takia en kauheasti jaksanut siihen keskittyä. Perjantaina sain onneksi sen verran aikaiseksi, että ilmottauduin ruotsintunneille, jospa motivaatiotakin löytyisi.

Sunnuntaina käytiin ystäväni kanssa sauvakävelyllä (minä tosin ilman sauvoja) läheisillä kukkuloilla. Kiipesimme näkötorniinkin ja ihastelimme maisemia. Raitis ilma teki hyvää, ja niin raukean olon iltapäivään mennessä, että nukahdin iloisesti sohvalle. Pienet päikkärit teki hyvää, enkä usko, että illalla tekee vaikeaa saada unenpäästä kiinni.

Viikonlopun siivoukset jäi taas pyykinpesuun ja roskien vientiin. Siinä missä tykkään pyykinpesusta, inhoan roskien vientiä ja aina välillä pitää ottaa oikein asiaksi tyhjätä kaikki roskikset kerralla. En tietenkään elä roskien keskellä, mutta muuten kyllä osaan siirtää roskien vientiä niin kauan, että loppujen lopuksi ne on pakko viedä. Voisinkin palkata jonkun tyhjäämään roskikseni, palkaksi voin pestä pyykkiä ja tiskata...