Viime viikolla vähän jo rupesi tuntumaan siltä, ettei mikään asia suju ja olin pari päivää ehkä vähän maassa sen takia. Synkkä mieliala kyllä varmasti johtui synkästä säästäkin, tällä viikolla on onneksi ollut vähän lämpimämpää kuin viime viikolla, eikä ole juurikaan satanut, vaikka ei kyllä aurinkokaan ole kauheasti näyttäytynyt, lähinnä sumun takia. Norjalainen työkaverini kysyi tänään, että milloinkahan on odotettavissa taas kirkasta keliä -vastasin, että helmikuussa...

Tällä viikolla olenkin sitten ottanut vähän ohjat omiin käsiini. Ensinnäkin päätin, että oikeasti etsin sen uuden asunnon, en halua enää palella. Löysinkin sitten tosi kivan kaksion, viereisestä talosta, ts. rapusta. Talo, jossa nyt asun, on 30-luvulla rakenettu funkkistalo, jota on toisen maailmansodan aikaan pommitettu ja seinät on sitten sen jälkeen rakennettu vähän miten sattuu. Tuo viereinen talo sitävastoin on kaksi vuotta vanha. Kaksio olisi ihan pari neliötä pienempi, kuin missä nyt asun, ja kuvien perusteella siis ihana. Vuokra on vähän liian korkea, mutta välittäjä arveli siinä olevan tinkimisen varaa. Sittenkin pitää vielä vähän neuvotella ehdoista, en välttämättä halua allekirjoittaa vuoden sopimusta ja maksaa lisäksi kahden kuukauden vuokratakuuta. Saa nähdä, mitä onnistun neuvottelemaan! Menen katsomaan sitä huomenna, ja pyysin yhtä ystävääni mukaan henkiseksi tueksi ja vahtimaan, että en ihan suinpäin sitä vuokraa. Mutta toivotaan, että kaikki menee niinkuin haluan, tai ainakin melkein. Asunto kun olisi niin ihanteellinen, hyvällä paikalla eikä muuttokaan olisi iso ongelma, kun ei tarttisi vuokrata autoa tms. Jos ei olisi kalusteita, saisin siirrettyä tavarani vaikka yksin sinne.
Yksi työkaverini myös mainitsi, että heillä saattaisi olla samankokoinen, pari vuotta sitten remontoitu asunto vuokrattavana. Hän aikoi selvittää sen huomiseksi. Asunto olisi kyllä vähän kauempana, mutta siitä olisi tosi hyvät näkymät, ja koska kyseessä on tuttu (tai siis tutun tuttu) niin vuokraehdoistakin voisi olla helpompi neuvotella. Mutta tuo ei siis ole vielä varma.

Töissä mut kutsuttiin eilen neukkariin pomojen juttusille, ja vähän jo ihmettelin, että mistä on kyse. Selvisi, että meidän toimistossa, mutta ihan eri osastolla ja melkolailla eri hommissa olisi paikka avoinna, joka haluttaisiin täyttää talon sisältä, ja mielellään siihen haluttaisiin löytää joku vähän kokeneempi. Myös meidän pomoilta oli kysytty, olisiko meidän osastolla joku, joka haluaisi siihen hakea, tai voisivatko he suositella siihen jotain. Pomojeni ensimmäinen reaktio oli ollut, että ei, mutta asiaa tarkemmin ajateltuaan olivat päätyneet siihen, että kysyvät asiasta multa sekä mun norjalaiselta kollegalta, ihan jo senkin takia, että tietävät, ettemme ole kauhean tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Lisäksi meillä on liian vähän kiertoa talon sisällä, meidän osastolla tyypit viihtyvät niin hyvin, ettei oikein ketään saa siirtymään muille osastoille. He halusivat kuitenkin painottaa, etteivät he halua mun lähtevän eivätkä ole mua pois työntämässä, mutta haluavat kuitenkin kysyä, että kiinnostaako minua. Lupasin harkita asiaa, ja jutella toisen osaston pomojen kanssa asiasta, joka tänään sitten tapahtuikin. En kyllä itseasiassa ole mitenkään varma, että haluanko sitä paikkaa hakea. Työ saattaisi olla ihan ok vähän aikaa. Mutta koska meillä on palkat tällä hetkellä aika lailla jäädytettyinä, ei palkkani nousisi yhtään, mahdollisesti en saisi korotusta vielä ensi kesänäkään, vaan vasta 1,5 vuoden päästä. Lisäksi muunlainen uralla "eteneminen" voisi ehkä tapahtua vasta vuoden-puolentoista päästä. Lupasin kuitenkin harkita asiaa, mutta luulen, että en tätä paikkaa hae.

Eilen kuitenkin hain yhtä työpaikkaa, siis talon ulkopuolelta. En itseasiassa tiennyt, mihin firmaan olin hakemassa, joka tietysti on aika riskipeliä aina, mutta kokeilin kuitenkin. Headhunter soittikin jo tänään ihan varmistaakseen, että haluanko oikeasti hakea sitä paikkaa - se kun on samassa firmassa, jossa olen jo ollut töissä. Käytännössä en kuitenkaan ole siellä ollut töissä, vaan ko. yritys oli vain asiakkaamme, eli en näe mitään ongelmaa asiassa, päin vastoin. Voin sanoa tuntevani tuon yrityksen jo aika hyvin. Toisena huolenaiheena headhunter mainitsi sen, että he tekevät töitä myös nykyiselle työnantajalleni, ja hänen pitää tarkistaa, mitä sopimus sanoo tämmöisestä tilanteesta. Siis että hän etsii meille työntekijöitä, ja samalla etsii nykyisille työntekijöille uusia töitä... Lupasi palata asiaan ensi viikon jälkeen.

Tähän vielä päälle tulee se, että töissä on ollut tosi kiire tämä viikko, olen juossut konferenssipuheluissa ja palavereissa, ohjannut uutta työkaveria, joka muuten on tosi hyvä ja reipas ja ihana, tehnyt omia hommia jossain välissä jne. Eilen jouduin jäämään vähän ylitöihinkin, kunnes mut komennettiin kotiin. Perjantain lupasin nyt sitten kuitenkin tehdä töitä, saan siitä aika hyvät ylityökorvaukset, kun on pyhäpäivä, eli se kannattaa. Eli kylläpä tämä taas tästä! Vaikka sinänsä ei ole vielä juuri mikään asia mennyt eteenpäin, niin toisaalta paljonkin on tapahtunut, ja ainakin nyt tuntuu siltä, että kun ei kerran asiat meinaa järjestyä, niin pistän ne järjestymään. Ehkä tämä kaikki vain vaati sen, että mun piti päättää jotain sen muuton suhteen -eli siis ainakin nyt toistaiseksi jään tänne.