Olen saanut erilaisia kommentteja tän paluumuutto-projektin tiimoilta. Viimeisin oli, että "jos sulla on yhtään järkeä päässä, niin lähdet Suomeen!" Eli pääosin kommentit ovat olleet kannustavia, jotkut ovat jo osanneet odottaa sitä ja osa taas on ollut yllättyneitä. Paluumuuton kokeneilta sitten taas viesti on ollut enemmän sitä, että kannattaa miettiä tarkkaan, koska ei siellä Suomessakaan niin helppoa ole, ja kyllähän mä senkin tiedän. Paikalliset ystäväni ovat tietysti olleet vähän surullisia jo etukäteen.

Tällä hetkellä kuitenkin tilanne näyttää siltä, että paluumuutto ei toteudu ainakaan lähiaikoina. Kaikista suurin syy on se, että en ole saanut Suomesta töitä, en edes kutsua haastatteluun. Ulkosuomalaisten kesken asiasta onkin ollut puhetta - jos on suorittanut tutkintonsa ulkomailla ja on vielä sen jälkeen siellä töissä jä ulkomailta käsin hakee töitä Suomesta, menevät sellaiset hakemukset melkolailla suoraan mappi ö:hön. Ei se tietenkään mahdotonta ole ulkomailta käsin löytää töitä Suomesta, eikä se mullekaan nyt ihan mahdoton ajatus ole edelleenkään, ts. aion jatkaa töiden hakemista myös Suomesta, jos näen jotain sellaisia työpaikkailmoituksia, että paikka oikeasti kiinnostaa. Viime aikoina en kuitenkaan ole niitä nähnyt yhtään. Mulla on vielä yksi hakemus sisässä, johon odottelen vastausta, loppuihin tuskin vastataan näin pitkän ajan jälkeen. Jatkan kuitenkin töiden hakemista täällä sitäkin ahkerammin.

Suomeen paluu vaatisi myös niin paljon, rahaa, voimia jne, että tällä hetkellä tuntuu myös huomattavasti helpommalta jäädä tänne. Olen joillekin jo sanonutkin, että musta ei ole yksin siihen rumbaan tällä hetkellä.
Luonnollisesti, jos tilanne täällä käy tukalaksi, niin sitten pitää taas arvioida asioita uudestaan. Täällä on parlamenttivaalit tulossa keväällä, eli käytännössä tulevaisuus on vielä todella hämärän peitossa, eikä voi vielä yhtään arvoida, mitä huhtikuun jälkeen tapahtuu. Sen näkee sitten.
Blogia kuitenkin aion päivittää edelleen, jo ihan senkin takia, että kotipuolessa -ja muuallakin- kuulevat vähän useammin kuulumisiani. Ja kuten sanottu, ei tämä prosessi ole vielä ollenkaan lopussa!

Ja jotta en ihan vallan tylsistyisi -viime aikoina on tuntunut siltä, että olen vain junnannut paikallani- niin olen laittanut viidakkorummut soimaan, josko löytäisin uuden asunnon pikapuoliin. Toissailtana laitoin ainoan, osittain toimivan lämpöpatterini päälle, mutta asunnossa meinaa edelleen jäätyä... Enkä tosiaankaan aio palella koko talvea!

Eli tästä jatketaan...